Kesäkuussa avasimme talon yhden kulman, jossa tippalauta oli pahasti pehmennyt. Tämä kulma oli jäänyt tekemättä, kun muutama vuosi sitten vaihdoimme kulmalautojen värin punaruskeasta valkoiseksi. Vanha vesipostikin oli jäänyt vanhalle paikalleen. Ikäväksemme huomasimme, että myös alin hirsi vaikutti tosi huonolle. 
Jatkoimme kaivamista ja lahovaurio osoittautuikin paljon suuremmaksi. Myös ylempänä löytyi pehmeää hirttä. Sinne oli joskus päässyt vettä kuistin katolta, kun räystäs ei ollut vielä paikoillaan. Tässä vaiheessa alkoi hieman hirvittää.
Hirsi oli kuivaa, mutta pahasti vaurioitunutta. Pyysimme paikalle hirrenkengittäjän, joka tutkaili asiaa ja totesi, että alin hirsi kannattaa vaihtaa kokonaan. Hän myös totesi, että muut voivat jäädä sellaisenaan. Oli myös helpottavaa kuulla, että jos tämä on pahin hirsivaurio tämän ikäisessä talossa, olemme päässeet vähällä.
Alin hirsi poistettiin kokonaan ja muista hirsistä kaivettiin esiin kova puu, joka löytyi noin 5-7 cm syvyydeltä.
Alimman hirren kävi ammattilainen veistelemässä paikalleen isännän avustaessa operaatiossa.
Muutoin lahokohdat paikattiin vanhoilla laudoilla puutappi liitoksin, seinästä tuli tosi jämäkkä. 
Ja raot tiivistettiin pellavalla.
Seinään laitettiin tervapaperi ja uudet paneelilaudat päälle. Alareunaan tehtiin uudet tippalaudat. Vanha irtoileva maali raaputettiin pois.
Ja uutta maalia pintaan, hyväksi havaittua Virtasta. Ehdittiin just sopivasti ennen pakkasia.
Kanala 