Kyllä täällä vielä elossa ollaan, vaikka postaukset ovatkin jääneet unholaan. Remonttitauko venyi yllättävän pitkäksi uusien työprojektien ja perheenjäsenten vuoksi, mutta vappuna aloiteltiin taasen maalaushommia. Yhteiselo turvapaikanhakijan kanssa sujuu edelleen hienosti. Tänä vuonna oli muunmuassa ensimmäinen pääsiäisloma taloon muuton jälkeen 8,5 vuotta sitten, kun ei huhkittu hikihatussa. Talon kaikki ruskeanpunaiset listat vaihtuvat valkoisiin pikkuhiljaa, ja yleisilme raikastuu valtavasti. Tässä ennen ja jälkeen kuva. Kasvillisuus on vallannut sisäänkäynnin.
Tässä ”anopin kuistin” sisäänkäynti. Tätä sisäänkäyntiä olemme kutsuneet alusta alkaen anopin kuistiksi, sillä edellisen asukkaan anoppi asui tässä päädyssä. Ovi muuttunee vielä harmaaksi joku päivä.
